Valmiusasento - mihin?
Eri lajien otteluasennot ovat tuttuja, mutta nyt emme ole karateottelussa, nyrkkeilemässä, judotreeneissä tai edes brassimatolla. Vastustaja voi hyökätä millä tekniikalla tahansa, joten etäisyys ja tasapaino ovat tärkeitä. Etäisyys on minimissään kaksi käsivarren mittaa, joten jalkoihin syöksyminen ei pitäisi olla suuri uhka. Sanoisin, että potkut alas ja pyyhkäisyt ovat suurimmat uhat. Tietysti jonkinlainen horjutus hihasta, jos vastustaja saa napattua otteen.Olen huono vastaanottamaan potkuja reiteen, mutta pyyhkäisyjen väistely onnistuu luontevasti.
Liikkuminen valmiusasennossa
Perusliikkuminen on varmaan matalaa ja lyhyttä askelta ihan perustekniikalla eli vältetään jalkojen menemistä ristiin. Luultavasti olisi hyvä pitää jalat painopisteen alla eli suhteellisen kapea asento. Toinen käsi voisi olla lähellä kasvoja ja toinen lähellä munija. Ei välttämättä mitenkään staattisesti vaan pikemminkin liikettä mukaillen.Minä vaihtelen puolta eli vasen tai oikea jalka edessä. Ehkä kuitenkin enemmän oikea jalka edessä. Jonkinlainen taktiikka on hakea avointa asentoa ja etujalkaa ulkopuolelle, joka antaa pienen edun kamppailutilanteeseen.
Välimatkan tiivistäminen
Valmiusasennossa tavoite on pitää etäisyys vakiona eli kierretään sivuun jos vastustaja lähestyy, muttei välttämättä paeta niin kauas, että jännite katoaa. (Paitsi realistisessa kamppailussa voisi kadota paikalta kokonaan.)Välimatka voi pienentyä niin, että antaa vastustajan lähestyä tai että tekee itse aloitteen. Luonnollisesti on paljon tasapainoisempaa odottaa vastustajan hyökkäystä kuin hyökätä itse, mutta on haastavaa, jos vastustaja pääsee "myllyttämään". Kai se on tilanteesta kiinni eli joskus kannattaa itse lähestyä ja joskus väistää ja lähestyä.
Seuraava pohdinta voisi olla potkuetäisyydestä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti