sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Looginen eteneminen - oppiminen

Askel askeleelta kokonaisuuksien oppiminen

Aikaisemmassa elämässä väitöskirjan ohjaajani esitti kysymyksen: "Miten elefantti syödään?" ja vastaus oli:"pala palalta". Toisaalta toinen motorisen oppimisen guru taas esitti, että mahdollisimman nopeasti pitäisi päästä kokonaissuorituksiin.

Minun ongelma on aina ollut yrittää oppia kaikki ja heti - ja vielä epämääräisesti pomppien. Tiedän, että uusi taito rakentuu vanhan osaamisen pohjalta. Siis jotain pitäisi olla vakiintunut, että kannattaa hirvittävästi sotkea uusilla ideoilla. Olen kohta 6 vuotta pyöriskellyt matossa ja yrittänyt oppia ulkoa erilaisia liikkeitä ja liikesarjoja. Tai oikeastaan viimeisen vuoden olen jo tajunnut, että temppujen opettelu on järjetöntä, koska niitä riittää ja tilanteet vaihtelevat. Olen vahvasti siirtynyt periaatteiden soveltamiseen. Se ei tarkoita, että drillaaminen loppuu, mutta tietysti tarkoittaa, että toistoissa keskitytään eri asioihin.

Meikäläisen on rakennettava hyvin yksinkertainen "peli" jotta pääsen nauttimaan harjoittelemisesta.

Luultavasti periaatteet voivat olla aika yksinkertaisia.
- etäisyyden ymmärtäminen ja liikkuminen
- oman asennon ylläpito
- vastustajan tasapainon ymmärtäminen - horjuttaminen - ja palauttamisen estäminen. Sinänsä horjuttaminen ei ole välttämätöntä, jos vastustaja menee itse huonoon tasapainoon.

Ehkä ajatus että 1) suojaa 2) ohjaa voima sivulle 3)sido 4) hyökkää

Perinteinen 1 - 2 - 1 ajattelu myös eli ei vastusteta vaan annetaan periksi ja reakoidaan. Pyritään olemaan aina yksi askel edellä, kunnes vastustaja menee ansaan.

Tykkään katsoa Youtube-tekniikoita, mutta kokonaisuuden hajoaminen on syy miksi pelkästään katsominen ja kokeileminen eivät riitä. Youtubesta voi analysoida tekniikoita ja yrittää löytää periaatteita temppujen takaa. Haasteena on "paritanssi" eli osa tekniikoista ovat hienoja salirollissa kehitettyjä jippoja, jotka toimivat tietyllä salilla ja tietynlaista reaktiota vastaan.

Nyt tavoitteena ei edes ole huipputekniikka vaan jonkunlainen "mersu" joka ei mene lujaa, mutta toimii.

Oppimisessa on siis progressio (spiraali).
Sparraamisessa on progressiivinen vastus.
Uteliaisuus, testaaminen ja leikinomaisuus ovat ytimessä.

Tavoitteena kunto - fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen
Pystyykö kamppailuharjoittelun siirtämään arkielämän tueksi? Pään tyhjentäminen ennen oppituntia? (Oppitunnin jälkeen:-)

Pitäisikö seuraavaksi kuitenkin etsiä ja pohtia drillausmenetelmiä?
Pystyssä aiheet ovat: 
1) liikkuminen eli etäisyyden säilyttäminen ja 
2) hyvän kulman hakeminen
3) sisälle meno
4) pyyhkäisy erilaisilla tekniikoilla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti